Ä-pentueen synnytys Ä-pentueen astutus tehtiin huolella useana päivänä ja aivan tarkka hedelmöitysajankohta oli hieman arvoitus. Tatin aikaisempien pentueiden kantoajat ovat olleet keskimäärin 60½, 60½ ja 62½ vrk. Tatti on kokenut synnyttäjä ja kaikki oli mennyt aikaisemmin mainiosti. Sen vuoksi en seurannut kovin aktiivisesti Tatin lämpökäyrää. Tiesin Tatin kyllä kertovan riittävän selkeästi, kun synnytyksen aika tulee. Melko tarkkaan odotettuna ajankohtana lämpö vihdoin laski, Tatti alkoi valmistautua synnytykseen ja oli aika laittaa pentulaatikko olohuoneeseen. Tatti teki tällä kertaa synnytyksestä miellyttävän, sillä se alkoi synnyttää jo alkuillasta, joten ihan koko yötä ei tarvitse valvoa ja odottaa ensimmäistä pentua.

Tatti otti avautumisvaiheen melko rennosti,
mutta voimakkaimpien polttojen aikaan sillä oli tukalaa

Avautumisvaihe meni lopulta kivasti Tattia rapsutellessa. Kerrankin synnytys alkoi alkuillasta eikä aamuyöstä, kuten tavallista. Sai katsella ihan normaaleja illan televisio-ohjelmia eikä boxin kovalevylle tallennettuja. Niiden aika oli sitten yöllä. Ensimmäinen pentu oli normaaliin tapaan työn ja tuskan takana. Kuten tavallista, oli pentu taas kolli ja suurimmasta päästä... Kovan ponnistamisen jälkeen ensimmäinen pentu tuli päivänvaloon klo 19:18 alkuillasta. Ensimmäinen pentu oli siis uros, 403 g ja 30 cm kuonon päästä hännän kärkeen mitattuna. Tällä uroksella ei ollut mitään merkkiä. Myöhemmin totesin, että kuonon selkä on hieman pyöreämpi ja pentu kasvoi aavistuksen nopeammin kuin pentueen toinen uros, jolla ei myöskään ole selkeää merkkiä.

Ensimmäinen pentu syntyy!

Olen aina dokumentoinut pennut jo syntymävaiheessa
Pennusta kuvataan pään "sivuprofiili"...

...sekä "passikuva"

Ensimmäinen uros alkoi imeä maitoa heti syntymän jälkeen ja
imeminen sujui jo ennen seuraavan pennun syntymää

Toinen pentu tupsahti parin tunnin odotuksen jälkeen. Tällä aikaa Tatti hoiteli ensin syntynyttä pentua. Se selvästikin oli tyytyväinen, kun pentuja alkoi vihdoin ilmestyä maailmaan. Toinenkin pentu oli uros, 407 g ja 31 cm. Se syntyi 21:07. Tällä pennulla ei ollut lainkaan valkoista, kuten ensimmäisellä uroksella.

Toisen uroksen kuono on pitkulaisempi kuin ensimmäisellä

Hyvällä tahdolla voisi ehkä pari valkoista karvaa erottaa,
mutta ne katosivat heti eli ei niistä ollut merkiksi

Urosputki jatkui myös kolmannen pennun osalla. Se tuli kuitenkin niin äkkiä, että edellinen pentu oli häthätää kuvattu ja tiedot kirjattu. Käväisin keittiössä pesaisemassa kädet ja laittamassa kahvia tulemaan. Kun palasin takaisin, niin yllätyksekseni huomasin, että seuraava pentu olikin jo syntynyt. Eniten yllätyin siitä millainen pentu: se oli pääväriltään valkoinen, kuten monet koirat aikoinaan Gordonin herttuan kennelissä! Aikoinaan gordoneissa oli paljon valkoista, kunnes 1800-luvun loppupuolella ensimmäisten koiranäyttelyiden myötä ryhdyttiin jalostamaan "black & tan" -setteriä eli tuntemaamme "mustaa setteriä". Samaan tapaan katosi aikoinaan myös punavalkoinen irlanninsetteri. Yksi tunnetuimmista valkopohjaisista yksilöistä oli 1900-luvun loppupuolella Britannian käyttövalioksi edennyt "gordonigurun" Robert Trumanin omistama  GB FT CH Freebirch Vincent.  Olen jo tovin aikaa ihmetellyt, että meille ei ole vielä syntynyt yhtään tämän väristä gordoninpentua. Onhan useimmilla hiemankin suuremmilla kasvattajilla tupsahdellut jokunen valkovoittoinen pentu: Åens-kenneliin Tanskassa, Imingensiin Norjassa sekä Zettertjärnsiin ja Åshöjdensiin Ruotsissa. Kun pentueita ja pentuja on enemmän, niin todennäköisyys valkovoittoisen pennun syntymiselle kasvaa. Uros oli ponteva ja reipas. Ennen vanhaan tämän värinen pentu olisi lopetettu, mutta nykyään terveen pennun lopettamiselle ei ole mitään järkevää syytä, koska se voidaan rekisteröidä Kennelliiton EJ-rekisteriin (ei jalostukseen). Pentu on varmasti ihan yhtä hyvä metsästys- ja kotikoirana kuin normaaliväriset pentuesisarukset, mutta näyttelyihin ja kokeisiin sillä ei ole asiaa. Tällä uroksella oli painoa 424 g ja pituutta 30,5 cm. Se syntyi 21:24 eli todella nopeasti edellisen pennun jälkeen. Tunnistamisvaikeuksia ei ole... Värin takia siitä tuli myöhemmin kaikkien ihmettelyn aihe ja monien suosikkipentu!

Hups! Pentulaatikkoon oli tupsahtanut erikoisen värinen pentu...

Tämä urospentu siirtyi nopeasti imemään maitoa

Selässä on hienot symmetriset mustat läiskät

Tähän mennessä pentueessa oli jo kolme kollia. Sinänsä ihan nättejä ja tomeria pentuja, mutta nartuista alkoi olla jo uupeloa! Tatti jatkoi kuitenkin synnytystä ja toiveissa oli narttujen ilmaantuminen päivänvaloon. Vihdoin syntyi narttu! Neljäs pentu oli virkeä ja eloisa narttu: 345 g ja pituutta 29 cm. Tämä olisi ollut normaalisti isokokoinen narttu, mutta nämä olivatkin normaalia isompia. Ensimmäinen narttu syntyi 21:49 eli Tatti oli lykkinyt viimeiset kolme pentua todella nopeaan tahtiin. Tämän pennun tunnistaa myöhemmin syntyneestä nartusta siitä, että tällä nartulla ei ollut lainkaan valkoista väriä.

Ensimmäinen narttu syntymässä!

Eihän vastasyntyneet gordoninpennut kovin suuria ole

Viimeiset pennut olivat syntyneet todella nopeaan tahtiin. Narttu pitää yleensä jossakin vaiheessa pentujen välissä hieman pidemmän tauon. Tatti lepäsi hieman ennen viidennen pennun syntymää. Kello 23:20 syntyi seuraava pentu ja upea uutinen oli, että se oli narttu, joka olikin todella iso: 366 g ja pituutta 29 cm. Melko rötkäle! Erotuksena aikaisemmin syntyneeseen narttuun tällä oli rinnassa nätti valkoinen läiskä. Nartut on helppo erottaa toisistaan!

Toinen narttu on syntynyt
Pentu on kuvassa vielä kalvon sisällä

Toisen nartun erottaa helposti kaulassa olevasta valkoisesta merkistä

Viimeinen eli kuudes pentu oli ainoa, jonka syntymä meni toisen vuoro- kauden puolelle: se syntyi 8.5. klo 1:41, mutta koko pentue rekisteröidään  aina samalle syntymäpäivälle. Tämä pentu oli uros ja pentueen suurin syntyessään: 457 g ja 31,5 cm. Merkkinä tällä pennulla oli aavistus valkoista takatassujen keskimmäisissä varpaissa. Valkoista on niin vähän, että se taitaa kadota jo luovutusikään mennessä.

Tatti synnytti pentueen reippaaseen tahtiin. Kaikki tapahtui rutiinilla ja rauhallisesti. Muutenkin pentujen hoitaminen lähti heti kivasti käyntiin.  Synnytyksen jälkeen seurailin tilannetta ja siivoilin pentulaatikon. Samalla tuli katsottua digiboxin kovalevyltä monet tallennetut ohjelmat, joiden katsomiseen ei ole ollut aikaa ja samalla sai tilaa tuleville tallennuksille. Synnytys oli vihdoinkin ohi ja kaikki näytti hyvältä! Valvoin vielä parisen tuntia, mutta Tattikin vaikutti levolliselta ja selvästi rauhoittui synnytyksen jälkeen. Pennut imivät maitoa poikkeuksellisen tarmokkaasti eli imetyskin oli lähtenyt hyvin käyntiin. Oli aika mennä nukkumaan pariksi tunniksi ja keskittyä tulevaan pentuaikaan.

Tatti uupuneena, mutta tyytyväisenä synnytyksen jälkeen
Kiva pentue: 4 urosta ja 2 narttua :o)))

Ä-pentue

sukutaulu

tuloksia

kuvagalleria

• Äijä
• Äksy
• Ällistytti
• Äly
• Ärman
• Ässä

narttulinja
uroslinja

Pennut

Koirat

Gordoninsetteri