|
Ä-pentueen astutusreissu
Tatin tämänkertainen
juoksun alkamisaika oli melkoinen arvoitus, sillä edellinen
kierto oli ollut normaalia lyhyempi. Kivasti se kuitenkin alkoi
keskimääräisen kierronpituuden kohdalla. Muiden narttujen
juoksut vaikuttivat varmasti juoksun alkamiseen.
Maaliskuun alussa ajelin Tanskaan. Alunperin
Mikon piti lähteä matkaan ja startata kokeessa Myrtin kanssa, mutta
valitettavasti Tatin kiiman oletettua nopeampi edistyminen ja Mikon työkiireet
eivät mahdollistaneet mukaan lähtemistä. Tämä oli
valitettavaa varsinkin siksi, että Myrtti on aikamoisen
varmassa kunnossa...
Muuttuneiden suunnitelmien takia ajelin sitten
Tanskaan yksin - onneksi talossa on automaattiauto ja jalka ei
sen suuremmin haittaa... Tarja ei oikein pitänyt ajamisestani
ja sen vuoksi tuli lentokoneella perässä, jotta saimme ajella
sitten yhdessä takaisin Suomeen.
Varsinainen homma eli astutus sujui
erinomaisesti. Vajskær Abidal
astui Tatin päivittäin 6.-9.3. Pentujen pitäisi syntyä
toukokuun alussa, mikäli kaikki menee hyvin eli niin kuin
lähes aina ennenkin.
Oli tosi hauskaa olla taas kerran Tanskassa,
vaikka ajamista ja autossa istumista näissä astutusreissuissa
piisaa. Kevät oli siellä tosi pitkällä - narsissitkin jo
kukkivat. Ennen kaikkea reissu oli hauska sen vuoksi, että
tapasin taas tuttuja gordoninsetteriharrastajia ja ehtihän
sitä nähdä hieman koiriakin.
Abidalin isäntäpariskunta Stina ja Robert
kestitsivät meitä yltäkylläisesti. Oikein hävetti olla
monta yötä talossa ja nauttia runsaista antimista. Heille ei
kuitenkaan tullut kuuloonkaan, että olisimme menneet hotelliin.
Hauskaa oli rupatella iltaisin koirajuttuja ja taisihan siinä
melko monta muutakin asiaa tulla käsitellyksi.
Astutukset
onnistuivat hienosti. Toivottavasti pitkän matkan tuloksena on
reipas pentue. Pentujen luovutusajankohta on kesäkuun lopussa
juuri kesälomien alkamisen aikaan. Pennut ehtivät syksyllä jo
mehtäänkin. Kiitokset Stinalle ja
Robertille ylläpidosta ja mukavasta seurasta!
Jouduin lähtemään matkaan hieman ennakoitua
aikaisemmin. Yksin matkaaminen ei luonut otollisia olosuhteita
kuvaamiselle. Jotain tuli kuitenkin kuvattua ja ohessa jotain
matkalla näpsittyjä kuvia. Laatu ei ole kovin korkea, mutta asia lienee tässä
tapauksessa laatua tärkeämpää.
|

Tanskanreissut alkavat laivamatkalla Turusta
Tukholmaan
Tällä kertaa leppoisissa tunnelmissa, sillä menin yölautalla

|
Yön nukkumisen jälkeen pääsin Ruotsin
moottoriteille ja auton keula kohti Etelä-Tanskaa. Ajomatkaa oli lähes
1000 km ja muutaman pysähdyksen taktiikalla siihen vierähti
suunnilleen kellonympärys. Olin siten sopivasti iltasella
Paulsenien luona Rødekrossa, jossa odotti sydämellinen
vastaanotto.
|

Tatti
pääsi aina silloin tällöin jaloittelemaan.
Skånessa se jämähti paikalleen jostain kumman syystä...

Seisonnan
syyksi paljastui fasaanikukko,
jonka Tatti piikkasi seisontaan ja nosti nätisti luvasta. Kuten aina,
se jäi sievästi paikalleen linnun siivittyessä

Tanskaan
mentäessä riittää...
...tietulleja...
...ja siltoja
Heti perille päästyä koirat saivat tutustua
toisiinsa

Abidal
oli todellinen herrasmies ja hoiti esileikit huolellisesti
Tatti jo meinasi hieman hermostua ja olisi ollut valmis hommiin...
|
Tatti oli astutettu ensimmäisen kerran ja
suurin huoli oli takana. Sain rentoutua
isäntäväen kestittävänä ja jutella koirista pitkää iltaan
saakka. Paulsenien lapset ovat jo lähteneet opiskelemaan.
Niinpä isossa talossa oli mainiosti tilaa yöpymiseen.
Hotellimajotus ei tullut kuuloonkaan.
Nukuin reilut yöunet, koska päivälle ei ollut
suunniteltu mitään erityisen kiireellistä. Päivän agendassa
oli mm. treenit pellolla sekä vaimon nouto juna-asemalta. No,
onhan siinäkin tekemistä yhdelle päivälle.
|

Kevät oli Tanskassa pitkällä
Kaikkialla näkyi pohjoiseen matkaavia joutsenia sekä hanhia

Paulsenien
keittiötilan seinää hallitsi puolitoista metriä leveä upea taulu

Abidal on suorittanut noutokokeen kolme kertaa
hyväksytysti ja
viimeisin täysin pistein!

Tanskassa (ja Norjassa) jaetaan kokeissa
ykköstuloksesta aina samanlainen lasi
Abidalille näitä onkin sitten
kertynyt jo melkomoinen määrä!

On muuten hauska juttu, että viime vuonna Vuoden
Nuori Gordoninsetteri Suomessa ja Tanskassa olivat velipuolia (isänä Beckham)

Tatti
sai lepäillä sisällä ja pääsi välillä syliinkin

Päivän
tärkein asia oli toki astutus
Abidal olisi ollut valmis vaikka uusintaan

Abidalia
kelpaa esitellä
Melko varmasti iän myötä etenee muotovalioksi saakka
|
Robert oli sopinut Karlin ja Henningin kanssa
treenipäivästä läheisille treenimaille. Tanskassa maiden
vuokraaminen tapahtuu muutaman henkilön kimpassa ja se on
todella kallista verrattuna Suomeen.
Karlilla on Nørre Løgums -kennel, joka yksi
Tanskan viime vuosien menestyneimpiä kenneleitä. Hennigillä
on Åens-koiria. Åens-kennel oli aikaisemmin ystäväni Erikin
omistuksessa, mutta nyttemmin myyty Norjaan.
|

Robert
on satsannut koiriin: alla on ihan uusi Vito, jossa on takana koirille kiinteät
kopit ja niiden alla varustelaatikko, jossa on tilaa koiratarvikkeille; dummyt,
talutushihnat, vedet ja vesikupit jne. Keskellä autoa on
kiinteä ja lukittava aselaatikko.
Mainio koira-auto!

Aluksi
nuoria koiria vietiin hihnassa seisomaan lintua
Robert vei yksivuotiaan Ilovan säestämään seisovaa koiraa

Henning
oli hankkinut treeniä varten peltopyitä, mitä Karl tässä esittelee
Peltopyyt ovat Tanskassa todella edullisia ja mainioita treenilintuja
keväällä, sillä maastoon päästyään ne vielä pesivät ja
syksyllä onkin sitten metsästettävää
Kuvasarja Ilovan lintutyöstä
Ilova seisoo ja Robert menossa seisonnalle
Ilova on hyvän tuttuni Kristianin Troldmarkens-kennelistä
Nuorten treenin jälkeen oli vanhempien vuoro Robert
ja Henning juoksuttivat Abidalia ja Ofeliaa läheisellä pellolla -
hienoa hakua ja erinomaisia otteita näiltä voittajaluokan koirilta!
Video Abidalin hausta ja seisonnasta peltopyille aukeaa tästä
Video Abidalin ja Ofelian hausta aukeaa tästä
Paulseneilla
on talossa yksi komeimmista näkemistäni koiranpedeistä
Ihmettelin, koska sitä ei ole lainkaan jyrsitty
Meillä ainakin Vattu olisi kokeillut hampaitaan puureunukseen...
|
Peltotreenin jälkeen ehdin nippanappa hakemaan
Tarjan juna-asemalta. Vaimon jälleennäkeminen on aina yhtä
upeaa! Myös näin yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Vietimme
hienon illan syöden ja rupatellen. Tällä kertaa väkeä oli
myöhäisellä päivällisellä hieman enemmän. Hyvin nukutun yön jälkeen
heräsimme kauniiseen auringonpaisteeseen. Lauantaipäivälle ei
ollut suunniteltu kovin kummoista. Suunnitelmiin kuului
vierailu Saksan puolella sekä kyyhkystarvikkeiden osto tutusta
putiikista. Saksan raja oli vain parinkymmenen kilometrin
päässä. Olimme jo tutustuneet
tanskalaisiin juomiin, jotka oli tuotu Saksasta. Tämä tuntuu
hieman oudolta, mutta samoin taidetaan suomalaista olutta tuoda
Virosta... Vaikka Tanskassa alkoholijuomien hinnat ovat vain
kolmasosa meikäläisestä, niin Saksassa on vielä puolet
halvempaa, joten tämä ohjaa ostotmatkat rajan taakse.
Koska hinnat ovat Saksassa hieman toista kuin meillä
koto-Suomessa, tätä tilaisuutta ei kannattanut jättää
käyttämättä. Pitihän tuliaiset käydä ostamassa! Niinpä
käännimme auton keulan kohti Flensburgia ja Skandinavian
Parkia.
|

Myös merihanhet olivat matkalla kohti pohjoisia
pesimisseutuja

Naisten vuoro pidellä koiria
On joskus todella pitkäveteistä pidellä nalkissa olevia koiria yli
puoli tuntia

Metsästyskaupassa
on monenlaista, mitä meiltä puuttuu
Riistakoukkuja (tai talutushihnanaulakkoja) löytyy
mm. setterin, fasaanin ja sorsan silhueteilla.

Pistäytyminen
Saksassa on yksinkertaista ja rajaa ei juurikaan edes huomaa

Kevät
oli Tanskassa hieman pidemmällä kuin meillä Suomessa,
vaikka täälläkin on ollut poikkeuksellisen lämmin talvi
Tytöt iltalenkillä
Robert on innokas metsästäjä ja talosta löytyy
tämän vuoksi suuri metsästyshuone, jossa voi kokoontua ennen
treenejä ja kokeita. Samassa tilassa kokoontuu myös joka torstai
kokoontuva korttirinki. Robert käy paljon myös Saksassa metsällä.
Tässä muutamia metsästysmuistoja.
Palkintoja on tullut myös aikaisemmilla gordoneilla
|
Kaikki oli mennyt hienosti ja aloimme
suunnitella kotimatkaa. Leppoisaan matkasuunnitelmaan kuuluivat
matkojen taittaminen päivisin eikä öisin, kuten normaalisti.
Varasimme sunnuntai-illaksi lautan Suomeen.
|


Aamusella
vielä viimeinen astutus ja olimme valmiita kotimatkalle
Vielä "puolipakollinen" omistajien poseeraus
|
Reissu oli ollut tähän saakka onnistunut ja
kaikki oli mennyt suunnitelmien mukaan. Enää oli edessä vain
kotimatka. Lähdimme aamulla matkaan tarkoituksena olla
Tukholmassa iltalautalla. Luvassa oli taas autossa istumista kellon
ympäri...
|


Paluumatka oli leppoisa, koska Tarja jakoi ajovuorot

Kaikkialla näkyi tankkaavia hanhia matkalla kohti
pohjoista

Siltojen kautta Ruotsiin ja kohti kotia
Matka
meni hyvin ehdimme aikataulun mukaisesti iltalautalle
Mennessä menin Siljalla ja paluu Viking Linella, koska buffetpöytä
oli mennessä Siljalla tosi heikko, mutta paluumatkalla Vikingillä
huomattavasti parempi
|
Päivän ajamisen jälkeen buffetpöytä ja uni maittoivat. Tatti on
tottunut laivamatkaaja ja sillä on takana jo
toistakymmentä reissua Itämeren yli. Reissuja tulee tehtyä
syksyn jahteihin ja silloin tällöin myös kisoihin.
|

"Viivan
alla" tällä kertaa 2908,0 km - normireissu Vajaa
kolmentuhannen kilometrin matka alkaa olla ihan normaalimatka näille astutusreissulle
- eihän tässä mitään järkeä ole,
mutta onhan tämä hauska harrastus! Astutus on nyt hoidettu ja on aika odotella tuloksia
Kuukauden päästä alkaa ultrassa tiineys jo näkyä - siihen saakka
pitää jännittää! Onnistunut ja mukava reissu
Kiitokset Stinalle, Robertille ja Abidalille mukavista päivistä!
|