I-pentueen astutusreissu
Myrtin juoksun
piti osua syksyn metsästyskauden päätteeksi. Usein koirat
ovat normaalia kovemmalla rasituksella metsästysaikaan ja
juoksu voi silloin siirtyä hieman pidempään. Tällä kertaa
Myrtti toimi kuitenkin kuin kello: juoksu alkoi täsmälleen
laskettuna päivämääränä marraskuun lopulla. Myrtin
tulevasta I-pentueesta oli haaveiltu
pitkään, joten astutukseen oli valmistauduttu huolellisesti.
Leifin kanssa oli sovittu uroskuviot ja matkaan sai lähteä
huoletta. AInoa varjo reissulle oli pahimmoisesti työsaralle
osunut hektinen rupeama, mutta onneksi nykyaikana töitä voi
tehdä reissunpäällä ja videokokouksia voi käydä Suomeen
ihan mistä vain. Myrtti kävi kuin kello ja se
oli hienosti heppeimmillään, kun saavuimme Geiloon, Etelä-Norjaan. Se
astutettiin hienosti
periyttäneellä uroksella Milomix
Boltilla. Bolt on
tuotu jenkeistä 2012 ja sen isä on mm. jenkkien mestari. Jälkeläiset
ovat menestyneet kokeissa jo todella upeasti, vaikka ovat vielä
pääosin nuoria.
I-pentueen pitäisi
syntyä helmikuun puolivälin jälkeen, mikäli kaikki menee hyvin eli niin kuin
lähes aina ennenkin. Reissu sujui kivasti ja
aika kului hienosti Leifin hoteissa. Jälleen kerran oli
runsaasti aikaa jutustella koirajuttuja... Luonnollisesti
odotetaan jälleen kerran suurta pentuetta ja ainakin Myrtin
mahan kasvamisen perusteella sitä voi odotella. Varmuuden
pentujen määrästä saa sitten eläinlääkärikäynnillä.
Kiitokset Leifille yösijasta ja
kestityksestä sekä mukavasta seurasta!
Kiitokset myös Jacobille (ja Karinille) samoista asioista
välietapilla! Olin reissussa yksin
ja se ei ole ihan paras
juttu kuvaamisen kannalta. Jotain kuvia tuli kuitenkin
räpsittyä. Ohessa matkalta otettuja kuvia.
|

Reissuun lähtiessä Myrtti hyvästeli vielä meidän
pihafasaanin
seisonnalla ja näpeällä nostolla

Baltic Prinsess odottaa matkalaisia


Myrtti on kokenut laivamatkaaja - tosin tämä ei ole
sen yksiö

Koiravessa voi toimia kolleille, mutta ei oikein
nartuille...

Tosin eivät nartut suostu tekemään muutenkaan
tarpeitaan laivassa kuin vain äärimmäisessä hädässä

Reissussa häkki auttaa rauhoittumaan, niin laivassa
kuin hotellissakin
Laivamatkan jälkeen pääsimme levänneinä
baanalle. Ensin suuntasimme kohti Etelä-Ruotsia ja Göteborgia,
jossa meidän oli määrä tavata Jacob ja Iris. Mihinkään ei
ollut kiirus, koska Myrtin juoksu oli edennyt hieman aikaisempia
juoksuja hitaammin. Olimme vielä etuajassa. Melko maltillisen ajelun jälkeen saavuimme
Göteborgiin. Muutama tunti töitä ja sitten myös Jacob
pääsi töistä. Ilta meni kivasti Irikseen tutustuessa ja
monenmoisesta jutustellessa. Jacob on innokas metsästäjä,
joka toimii kesäisin lohioppaana, joten jutunjuurta riitti.
|

Alkumatkasta
keli oli melko kurja, mutta pian sää parani
Tutut maamerkit moottoritien varressa siivittivät matkaa

Täällä
yövyttiin taannoin U-pentueen reissulla
Tanskan Gordoninsetteriklubin pääkokeeseen keväällä 2013

Iriksellä
ei ole kotona koirakavereita. Ensin se katseli ihmeissään vieraita...
...mutta pian alkoi leikki!

Iris
on nätti ja iloinen gordoninsetterinarttu
Sen takaa löytyvät parhaat
ranskalaiset ja keskieurooppalaiset käyttösuvut

Jacob
ja Iris ottavat kotosalla rennosti

Aamulla
sanoimme Irikselle ja jacobille hyvästit ja
käännimme nokan kohti Etelä-Norjaa ja Geiloa Jos
kaikki menee kivasti ja asiat loksahtavat kohdilleen,
niin Iris muuttaa meille jo tulevana keväänä - ehkä...
Road tripimme oli taas määrä jatkua.
Meillä ei ollut mihinkään kiirus, joten aamupäivän pystyi
mainiosti käyttämään töihin ja käymään pari
videopalaveria. Nykyisin yhteydet ovat niin hyvät, että
mieleen hiipii väkisinkin ajatus, että josko syksyllä jahtiaikaan
siirtäisi toimiston joksikin aikaa vaikka Ruotsin tunturiin -
hoitelisi työt ja palaverit sieltä käsin...
Matkaa Göteborgista Geiloon ei ollut kovinkaan
paljon, vain noin 600 km. Sai ajella rauhassa siten, että olimme perillä, kun
Boltin isäntä, Leif, palaa töistä. Pienen jännitysmomentin
aiheutti se, että varmaa tietoa Myrtin juoksun tilasta ei
ollut. Myrtin juoksut ovat aina olleet melko säännölliset,
mutta se on ollut niistä selvästi hämillään ja tarkan
astutusajankohdan määrittäminen käyttäytymisen perusteella
on vaikeaa.
|



Perillä Bolt oli heti
asialla,
mutta Myrtti hieman ihmetteli tuota sangen tungettelevaa ja
päällekäyvää urosta...


Nartulle
ensimmäinen astutus on aina pieni järkytyksen paikka,
mutta todella hienoa, että pitkä reissu ei ole ollut turha!
Olin varannut reissuun useamman päivän, koska
juoksun huippu ei ollut aivan tarkkaan ennustettavissa. Kun
astutusmatka on pitkä, niin parempi hoitaa astutus huolella,
niin ei tule turhaa reissua. Seuraava
päivä oli leppoisa. Olin varannut aamupäivän pieneen
työrupeamaan ja iltapäivällä oli tarkoitus piipahtaa
maastoon. Vaikka oli lauantai, Leif joutui
lähtemään töihin. Hänen firmallaan oli iso asiakasryhmä
kestittävänä ja viihdytettävänä. Päivän ohjelmaan kuului
jäärata-ajoa, maasto-buggyillä rälläämistä ja mm.
köysikiipeilyä. Turistipaikassa kun ollaan, niin
aktiviteetitkin ovat sen mukaisia.
|
Leifin koiratalo ja -tarha ovat mallikkaat.
Gordonit ovat öisin sisällä, muut tarhakoiria
Leifillä on ollut monia eri rotuisia käyttövalioita: mäyräkoiria, suomenajokoiria, hirvikoiria ja gordoninsettereitä.
Tällä hetkellä tarhasta löytyy käyttövaliokoiria jämtlanninpystykorvista ja gordoneista
Matka tunturiin kävi norjalaisten mökkialueen läpi.
Geilon elinkeino perustuu erilaisiin ulkoilmaharrasteisiin ja turismiin
Norjassa ei ole kovin monia paikkoja tunturissa, johon voi rakentaa mökin autotien päähän ja niinpä Geilon ympäristössä onkin mökkejä runsaasti
Norjassa on viehättävä tapa tehdä loma-asumuksiin (hytte) ruohokatto
Norjalaisille jahtiinpääsy on tärkeää, vaikka ollaan lähellä turistipaikkaa
Monen päivän reissaamisen ja autossa makaamisen jälkeen Myrtti
oli virtaa pinkeenä ja se painoi hienosti maastossa,
vaikka välillä lumi oli aika upottavaa
Stand!
Myrtin seisonta paljastui jäniskevennykseksi (kuvassa keskellä)
Kuten tavallista, pupu karkasi seisonnalta - Myrtti jäi hienosti
paikalleen!
Takana mainio päivä tunturissa! Vaikka reissu
on ollut tähän saakka kiva, oli tosi hienoa saapastella
tunti-pari maastossa ja saada hieman raikasta ilmaa. Hienot
maisemat ympärillä polttelevat, jos niihin ei pääse
pistäytymään. Iltasella palasimme takaisin
Leifin kotiin, kun hänkin palasi työreissulta. Illan ohjelma
oli tuttu ja turvallinen: astutusta, ravintolareissu ja turinaa
koirista.
|


Myrtti suosisi mielellään tätä asentoa, vaikka se
sopii paremmin kaksijalkaislle...

Astutukset tehtiin sisällä, koska olimme Geilon
keskustassa ja
pilkkopimeässä koiria ei viitsi laskea puutarhaan


Illalla pistäytyi vieraisilla innokas pointterimies
Thomas
Bolt on vieraan sylissä heti - se osaa olla todella rakastettava!

Samun putiikista ei näköjään pääse eroon
Norjassakaan
Nimi on Norjassa NettoJakt, eikä RetkiTukku

Myrtti oli astutettu onnistuneesti ja hyvin
nukutun yön jälkeen Bolt totesi, että homma on selvä ja
astuminen ei sitä enää kiinnostanut. Ei myöskään Myrttiä
- ihme miten koirat vaistoavat astutuksen onnistuneen ja sen
jälkeen ne eivät ole enää toisistaan kiinnostuneita. Tosin
tämä pätee yleensä Boltin kaltaisien useamman nartun
astuneen uroksen kohtalla, nuoremmat urokset astuvat yleensä
niin kauan, kuin narttu vain sallii... Oli aika jättää hyvästit
Leifille ja Boltille. Hyvästien jälkeen lähdimme
paluumatkalle läpi Norjan lukuisten tunneleiden. Tiheään
asutussa Oslon ympäristössä niitä varsinkin riittää ja on
syytä pitää kieli keskellä suuta, että osaa oikealle
ladulle...
|



Menomatka Tallinkillä ja paluumatka Vikingillä
Molemmat ihan ok, mutta Vikingissä on yleensä parempi ulkoiluttaa
koiraa (talvella). En tosin ole ollut Gracella koirien kanssa, joten en
tiedän sen ulkoilutusmahdollisuuksia
Laivamatkan ja lyhyen kotiinajamisen jälkeen reissu oli ohi.
Astutusreissu oli sujunut suunnitelmien mukaan.
|

"Viivan
alla" oli tällä kertaa alle ihan normilukema
Norjassa kun käy, niin väkisinkin matkaa tulee
Tällä kertaa matkaa lisäsi hieman lenkki etelämmäs Göteborgiin. Astutus on nyt hoidettu ja on aika odotella tuloksia
Kuukauden päästä alkaa jo näkyä - siihen saakka
pitää jännittää! Onnistunut ja mukava reissu
Kiitokset Leifille yösijasta ja
kestityksestä sekä mukavasta seurasta!
Kiitokset myös Jacobille (ja Karinille) samoista asioista
välietapilla!
Pentujen luovutusajankohta on huhtikuun alussa.
Keväällä ja kesällä on mainiota aikaa puuhastella
niiden kanssa. Pennut ehtivät syksyllä jo jahtihommiin ja
harjoittelemaan seisovan kanakoiran elkeitä. Varmaan joitakin
nähdään jo kesän koulutusleirillä.
|
|