Gordon Race 13.10.2019
Gordon Race kisattiin tänä vuonna tunturikokeena Enontekiöllä,
kisan pääpaikkana Galdotieva.
Lauantaina pidettiin karsinta ja finaali oli sunnuntaina.
Starttilistalla oli jotain Puronperäläisiä: Vattu,
Immu,
Isla, Hertta, Witsi ja koko kisan nuorimpana Norja.
Edellisen lauantain Derby-karsinnassa Immulla oli monta lintutilannetta,
joista kahdessa ammuttiin. Tuomari ei kuitenkaan halunnut nostaa
sitä finaaliin. Islan karsinta meni siihen, että en löytänyt
sitä seisomasta tien toiselta puolelta. Ymmärrettävästi
lähtökohdat eivät olleet aivan parhaat tunturijahti ja
-treeniviikolle sekä Gordon Raceen (siis henkisesti - koirathan
kyllä toimivat hienosti). Tomi ja Jari
lähtivät karsinnasta suoraan Tomin mökille Suomulle ja
kävivät jahtia ensin Sallan suunnalla. Sieltä he jatkoivat
Näkkälään, jonne ajelin tiistaiksi. Tiistaista
torstaihin meillä oli tarkoitus käydä tunturijahtia ja
säätää koiria hieman "tunturiasetuksiin". Saimme Näkkälän
Eräpalveluiden kautta mökin ja päivittäiset
maastokuljetukset tunturiin. Taina ja Samuli tarjosivat
erinomaiset puitteet ja jahtimaat - Suurkiitokset! Avotunturissa oli upeaa käydä jahtia, lintuja oli melko
kivasti ja koirat toimivat hienosti. Odottavaisin mielin lähdimme tunturikokeeseen... Lauantain karsinnassa maastot olivat
kuitenkin niin
peitteisiä, että mistään tunturikokeesta ei voinut puhua,
vaan kysessä oli enemmänkin metsäkoe. Tämä asetti oman
haasteensa haun suhteen.
Karsinnan onnistujat olivat Puronperän
Iceman, "Immu" ja Puronperän Islay, "Isla",
jotka molemmat saivat suorituksestaan AVO 3 -laatupalkinnon ja
finaalipaikat. Finaaliin nousi lisäksi myös meidän
nuorimmainen eli Aarbringens Black Bekken, "Norja".
Sunnuntain finaalissa Immu teki lintytyön heti
ensimmäisessä erässä ja jäi odottamaan iltapäivän
finaalierää. Finaali käytiin kahden lintytyön tehneen koiran
välillä ja näistä Immu oli parempi, joten siitä tuli
oikeutetusti
Gordon Race -voittaja 2019!
Kisassa sijoitettiin kaikkiaan kolme parasta
koiraa. Kolmanneksi tuli oma Norja! Pronssia plakkariin! :-)
Onnittelut Immulle ja Tomille mestaruudesta!
Seuraavassa joitain kuvia Gordon Racesta ja
sitä edeltävältä jahtiviikolta.
|
Islaedeltävän lauantain Derby-karsinnassa
Seisontaa ei löytynyt millään, vaikka Isla seisoi
vain noin 1-200 metrin päässä hiekkatien toisella puolella ja vielä
selvästi pellolla.
Kesti yli puoli tuntia ennen kuin se löytyi ja fasaanikukkopoika oli
vieläkin piikissä!
Erä oli kuitenkin tuolloin jo ohi
Kyllä harmitti, kun hyvällä koiralla on tällainen isäntä...
Edellisen
lauantain Derby-karsinnassa Immulla oli monta lintutilannetta,
joista kahdessa ammuttiin. Tuomari ei kuitenkaan halunnut nostaa
sitä finaaliin. Islan karsinta meni siihen, että en löytänyt
sitä seisomasta tien toiselta puolelta. Ymmärrettävästi
lähtökohdat eivät olleet aivan parhaat tunturijahti ja
-treeniviikolle sekä Gordon Raceen (siis henkisesti - koirathan
kyllä toimivat hienosti). Tomi ja Jari
lähtivät karsinnasta suoraan Tomin mökille Suomulle ja
kävivät jahtia ensin Sallan suunnalla. Sieltä he jatkoivat
Näkkälään, jonne ajelin tiistaiksi. Tiistaista
torstaihin meillä oli tarkoitus käydä tunturijahtia ja
säätää koiria hieman "tunturiasetuksiin". Saimme Näkkälän
Eräpalveluiden kautta mökin ja päivittäiset
maastokuljetukset tunturiin. Taina ja Samuli tarjosivat
erinomaiset puitteet ja jahtimaat - Suurkiitokset! Aamuisin
meillä oli kuljetus uraa pitkin syvemmälle maastoon ja
iltapäivällä nouto samasta paikasta, josta oli vain puolen
kilometrin nousu avotunturiin. Saimme keskittyä koko päivän
jahtiin ilman siirtymiä ja yöpyä erinomaisessa mökissä
saunan kera - voiko juurikaan parempia puitteita olla?
|
Pääsimme heti avotunturiin ja homma alkoi hienosti: kukas se siellä?
Isla piikkasi heti yksittäisen riekkokukon - reppuun!
Witsillekin saatiin onnistumisia, vaikka riekot olivat välillä hieman arkoja
Ensimmäinen jahti-/treenipäivä oli ollut
lonkeronharmaa, mutta muuten olosuhteet olivat erinomaiset:
hienot maastot ja lintuja melko paljon. Linnut
olivat jo hieman parveutuneet (yhdessä parvessa taisi olla
toistasataa lintua), mutta tulihan niitä jokunen reppuunkin
asti ja miehet saivat nauttia ansaitut riekkoillalliset.
|
Witsi ja Jari astelevat toiseen päivään reippain
mielin
Witsi jäykistelee
Immu piikkaa riekkoparttia tunturin laella
Ylhäällä pilvet olivat niin alhaalla, että
ajoittain näkyvyys putosi melko heikoksi
Välillä ja etenkin alempana sää kirkastui ja
komeat maisemat aukesivat ympärillä
Norjan hakua tunturissa
Se taisi olla ainoa koira, jolle ei osunut kovin kummoisia onnistumisia
ja seisontakuvia ei tarvinnut räpsiä?
Ekipage Tomi ja Immu ovat saapuneet illalla
kuljetukseen jo hieman aikaisemmin
Taina ja Samuli hoitivat kuljetukset aamulla ja illalla erinomaisesti ja
ajallaan
Koirat juoksivat paljon kilometrejä ja huolto oli
paikallaan
Witsi ja Jari iltavenytyksiä tekemässä
Päivät olivat suorastaan toistensa kopioita:
päivittäin lähes sama sää, aamulla kuljetus maastoon,
jahtia hienoissa maisemissa joissa lintuja oli tasaisesti,
iltasella taas kuljetus pois maastosta, sauna, gourméateriat ja
unta palloon - niin kivaa, että tätä voisi tehdä melko
pitkään.
|
Witsi teki jahtipäivien hienoimman suorituksen viimeisenä päivänä
Se sai vainun riekoista ja otti niille seisonnan
Linnut eivät olleet kuitenkaan aivan täsmällisesti piikissä,
joten se tarkenti ne varovasti uudelleen ja otti uuden seisonnan
Vaikka tilanteessa riekot lähtivät kahteen eri otteeseen ja
tulitettiin,
niin Witsi ei ottanut askeltakaan perään. Uskomattoman kypsä
suoritus!
Immu ja Tomi ovat jo avoimessa luokassa ja
sitä silmällä pitäen muutaman treenipäivän aikana sai hioa myös
noutoa
Hyvä poika!
Myös Isla kunnostautui Se taisi tehdä elämänsä
ensimmäisen tiedotuksen ja
tilanteesta taidettiin sille pudottaa myös
lintu
Myös Vatun tiedotuksen jälkeisestä tilanteesta Jari
pääsi pudottamaan
Treenit olivat sujuneet hienosti. Koirat hakivat
hyvin ja lintuja löytyi.
Poroja jonkin verran, mutta ei
haitaksi asti. Toisaalta se onkin hyvä,
että on poroja, niin
koirat oppivat olemaan niistä piittamatta.
Avotunturissa oli upeaa käydä jahtia, lintuja oli melko
kivasti ja koirat toimivat hienosti. Odottavaisin mielin lähdimme
mestaruuskokeeseen... Lauantain karsinnassa maastot olivat
kuitenkin niin
peitteisiä, että mistään tunturikokeesta ei voinut puhua,
vaan kysessä oli enemmänkin metsäkoe. Tämä asetti oman
haasteensa haun suhteen.
|
Ryhmä 1 aamulla yhteiskuvassa vasemmalta:
Halla ja Aleksi; Kiela ja Marko; tuomari Jari Karppinen;
Vattu, Norja ja Isla; Witsi ja Jari sekä Hertta ja Mika
Ryhmä
1:n loppukritiikki, osa koirista (video)
Karsinnan onnistujat olivat Puronperän
Iceman, "Immu" ja Puronperän Islay, "Isla",
jotka molemmat saivat suorituksestaan AVO 3 -laatupalkinnon ja
finaalipaikat. Finaaliin nousi lisäksi myös meidän
nuorimmainen eli Aarbringens Black Bekken, "Norja".
Sunnuntain finaalissa Immu teki lintytyön heti
ensimmäisessä erässä ja jäi odottamaan iltapäivän
finaalierää. Finaali käytiin kahden lintytyön tehneen koiran
välillä ja näistä Immu oli parempi, joten siitä tuli
oikeutetusti
Gordon Race -voittaja 2019!
|
Gordon Race -voittajat 2019 Immu ja Tomi
Palkintojenjaossa mestarin ohjaaja ja tuomarit
vasemmalta:
aspirantti Juha Tuura, Tomi ja päätuomari Pekka Soini
Oikealla voittajat Immu ja Tomi, keskellä päätuomari Pekka Soini ja
kilpailun kolmas eli Norja
Immun
ja Tomin, julistaminen voittajiksi (video)
Kisassa sijoitettiin kaikkiaan kolme parasta
koiraa. Kolmanneksi tuli oma Norja! Pronssia plakkariin! :-)
Onnittelut Immulle ja Tomille
mestaruudesta!
|
Mestari kotimatkalla Immu ja Tomi
lähtivät junalla Kolarista kohti etelää ja
me Jarin kanssa ajelimme kotiin autolla
Immun ensimmäinen voittolaatta on kiinnitetty!
Immu ottaa kisan jälkeen rennosti - immumaisesti
Kiitokset Jarille ja Tomille hienosta reissusta!
|
Kuvagalleria
Yhteystiedot
Ajo-ohjeet
Kuvagalleria
Linkit
|